Maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden ääniosuudet äänialueittain

Maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden osallistuminen ja vaalimenestys Helsingin 2017 kuntavaaleissa

Abstract

Maahanmuuttajien poliittista osallistumista käsittelevää tutkimustietoa on Euroopassa vielä hyvin vähän. Perinteisesti maahanmuuttajat on nähty poliittisesti passiivisina, kun taas tässä tutkimuksessa maahanmuuttajat nähdään aktiivisina poliittisina toimijoina. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin vuoden 2017 kuntavaalien maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ja näiden ehdokkaiden kysyntää ja tarjontaa. Maahanmuuttajataustaisiksi ehdokkaiksi luokiteltiin ehdokkaat, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tutkimusongelmassa mainitulla kysynnällä viitataan ehdokkaiden vaalimenestykseen ja tarjonnalla ehdokkaiden omiin demografisiin ja sosioekonomisiin ominaisuuksiin, sekä arvomaailmaan ja aiempaan poliittiseen toimintaan.

Tutkimuksen tarjontapuolen aineistona ovat oikeusministeriön kaikilta ehdokkailta keräämät tulostietojen yhteydessä olevat ehdokastiedot ja myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneprofiilien vaalikonevastaukset. Tarjontapuolen analyysi tapahtui vertailevan asetelman kautta, jossa verrattiin maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita kantaväestön ehdokkaisiin ja kaikkiin valittuihin ehdokkaisiin. Kysyntäpuolen aineistona hyödynnettiin paikkatieto- ja tilastoaineistoa, joka yhdistää Helsingin äänestysaluekohtaiset vaalitulokset kaupungin osa-alueiden väestötietoihin. Maantieteellisessä ydinkannatusalueita koskevassa analyysissä maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden alueellisia kannatusosuuksia tarkasteltiin puoluekohtaisesti, mikä mahdollisti puolueiden maahanmuuttajaehdokkaiden kannatusalueiden vertailun. Tämän lisäksi käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, jonka tuloksia peilattiin vaalimaantieteen puolella sovellettuun maantieteellisesti painotettuun regressioanalyysiin. Maantieteellisesti painotetun regressioanalyysin avulla löydettiin myös maahanmuuttajaehdokkaiden ja heidän puolueidensa kannatusta selittävät alueelliset tekijät ja näiden tekijöiden alueelliset vaihtelut.

Keskeisinä tarjontaa koskevina tutkimustuloksina huomattiin, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita oli eniten vasemmistopuolueilla (vasemmistoliitto, vihreät ja SDP). Maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden sosioekonominen asema oli samalla tasolla kantaväestön ehdokkaiden kanssa, mikä osoittaa usean maahanmuuttajataustaisen ehdokkaan olevan oman viiteryhmänsä sisällä korkeassa sosioekonomisessa asemassa. Lisäksi havaittiin, että maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat tekivät vaalikoneprofiileja huomattavasti heikommin kuin kantaväestön ehdokkaat, mihin yksi mahdollinen selitys on, että puolueet ovat nimittäneet osan maahanmuuttajaehdokkaista vain ehdokaslistoja diversifioidakseen.

Kysyntäpuolen tarkastelussa ilmeni, että puolueiden maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat saivat puolueesta riippuen ääniä joko puolueen ydinkannatusalueilla (etenkin vihreät ja SDP) tai alueilla, joissa puolue menestyi heikosti (kokoomus). Regressiomalleissa maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden alueellista ääniosuutta kasvattivat kaikista eniten alueen afrikkalaistaustaisen väestön osuus. Lokaalissa regressiomallissa kyseisen muuttujan vaikutus voimistui moninkertaiseksi Itä-Helsingissä, mikä voidaan tulkita erinäisten ulkomaalaistaustaisten ryhmien mahdollisena kohonneena mobilisaationa eli nousseena äänestysaktiivisuutena Itä-Helsingin alueilla.

Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden vaalimenestystä tarkastellaan ja selitetään. Tulevan tutkimuksen tulisi keskittyä tässä tutkimuksessa tehtyihin poikkeuksellisiin havaintoihin Helsingin maahanmuuttajaehdokkaista ja heidän kannatuksestaan, sillä näiden ehdokkaiden poliittinen merkitys tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan ulkomaalaisväestön kasvaessa ja toisen sukupolven maahanmuuttajien tullessa äänestysikään.

Publication
Master’s Thesis (in Finnish), University of Helsinki
Date
Links