Eduskuntavaaliehdokkaat kahdella ideologisella dimensiolla

Jytkyn jäljillä: Analyysi perussuomalaisten vaalikonevastauksista vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa

Abstract

Perussuomalainen politiikka on ollut murroksessa vuoden 2017 puheenjohtajavaihdoksen ja puolueen eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen. Tätä ennen on puolueen edustamasta ideologiasta annettu toisistaan eriäviä tulkintoja. Osa tutkijoista on linkittänyt puolueen populismin ohella keskusta-vasemmistoon, kun taas osa on tulkinnut puolueen oikeistopopulistiseksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksiin vuosina 2011 ja 2015. Vastausten avulla paljastettiin asiakysymyksiä, joista puolueen ehdokkaat olivat joko samaa tai eri mieltä. Kysymyksiä, joista puolue oli yhtenäinen, peilattiin muiden puolueiden vastauksiin. Näin muodostettiin kuva perussuomalaisesta politiikasta ehdokasnäkökulmasta. Tämän lisäksi sijoitettiin perussuomalaiset ehdokkaat ideologiselle arvokartalle puolueen sisäisten ryhmittymien tarkastelemiseksi. Arvokartan muodostamisessa käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä. Lopuksi kysyttiin, vaikuttiko ehdokkaan ideologinen sijainti arvokartalla päätökseen irtautua puolueesta.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina huomattiin perussuomalaisten ehdokkaiden vaalikonevastausten heijastelevan populismia, nationalismia ja arvokonservatiivisia näkökantoja. Eniten yhteneviä kantoja perussuomalaisten kanssa oli vasemmistoliiton ehdokkailla. Vasemmistoliiton kanssa oltiin yhtä mieltä erityisesti työelämää, eläkeläisiä ja Natoa koskevissa kysymyksissä. Osassa talouskysymyksistä olivat perussuomalaiset samaa mieltä kokoomuksen kanssa ja näin puolue rikkoi perinteistä vasemmisto–oikeisto-jakoa. Arvokysymyksissä puolue oli myös kokoomuksen ja kristillisten kanssa samoilla linjoilla, kun taas aluepolitiikassa puolue jakoi kantoja keskustan kanssa. Puolueen sisäiset erimielisyydet koskivat suhtautumista työttömiin, julkiseen sektoriin, ydinvoimaan ja tuloeroihin. Soini ja Halla-aho puolestaan poikkesivat toistensa kannoista talous- ja arvokysymyksissä. Tuloksissa myös huomattiin, etteivät puolueen kansanedustajat erottuneet arvokartalla toisistaan eroteltaviksi aiemmassa tutkimuksessa nimetyiksi ryhmiksi. Lopuksi todettiin, ettei kansanedustajan sijainti arvokartalla selittänyt perussuomalaisista irtaantumista vuonna 2017.

Tässä tutkimuksessa kehiteltiin uusia menetelmiä vaalikonekysymysten analysointiin. Tulevassa perussuomalaisiin keskittyvässä tutkimuksessa voitaisiin hyödyntää näitä menetelmiä ja tunnistaa puolueen ehdokkaiden ideologisia siirtymiä vertaamalla tulevia vaalikonevastauksia aiempien vaalien aineistoihin.

Publication
Bachelor’s Thesis (in Finnish), University of Helsinki
Date
Links