We demonstrate that the availability of easily applied heuristics conditions the effect of candidates' ideological positioning on intra-party success in Finnish parliamentary elections, using data from three Finnish elections (2011-2019). The effect of ideological distance matters most when the share of recognizable candidates with typical PVEAs on the list is limited. The results suggest that voters use ideological cues as the base for their voting decisions.
We compare Finnish parliamentary candidates’ pre-election responses to public VAAs with those provided in a post-election confidential survey in the Finnish 2019 parliamentary elections. Our findings provide solid evidence of very similar responses by candidates in the two settings. There are hence good reasons to consider the information provided by candidates in public VAAs as sincere.
We find that estimating party positions with computational methods (wordscores and wordfish) for Finnish parties 2003-2019 prove to be insufficient in comparison to traditional methods such as expert surveys, the Manifesto Project and voter estimates.
Luvussa esitetyt tulokset viittaavat siihen, että puolueet pyrkivät tarjoamaan potentiaalisille äänestäjilleen useita ehdokkaita eri kohdissa arvokarttaa näin tavoittaen mahdollisimman suuren osan puolueen potentiaalisista äänestäjistä. Samanaikaisesti puolueet joutuvat mukautumaan paikallisiin vaalipiirikohtaisiin olosuhteisiin, jotka vaihtelevat väestö- ja elinkeinorakenteen suhteen, ehdokasasettelussaan saavuttaakseen suurimman mahdollisen äänisaaliin.
We find no mass polarization among the Finnish electorate. However, some movement to the extreme ideological positions is observed in 2019.
We find that ideological positions of candidates matter for their electoral success in Finnish parliamentary elections, using data from three Finnish elections (2011-2019). The effect of ideological distance is large enough to be a decisive factor in intra-party competition between the last candidate that was elected and the first one that was not.
Perussuomalainen politiikka on ollut murroksessa vuoden 2017 puheenjohtajavaihdoksen ja puolueen eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen. Tätä ennen on puolueen edustamasta ideologiasta annettu toisistaan eriäviä tulkintoja. Osa tutkijoista on linkittänyt puolueen populismin ohella keskusta-vasemmistoon, kun taas osa on tulkinnut puolueen oikeistopopulistiseksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksiin vuosina 2011 ja 2015.